DUNNING-KRUGER-EFEKTI eli YLIVERTAISUUSHARHA

Internetin “asiantuntijuus” on usein Dunning-Krugeria parhaimmillaan/ pahimmillaan

Kun jostain asiasta tietää vielä vähän, niin ei tiedä, mitä ei vielä tiedä. Silloin kuvittelee tietävänsä asiasta oikeasti jotain, koska asian todellinen laajuus ei ole vielä paljastunut. Oman tiedon määrä yliarvioidaan herkästi.

Silloin on kyseessä Dunning-Kruger-efekti (DK). Se on ylitsevuotavan itseluottamuksen ja pihalla olemisen kombinaatio.

Klassinen esimerkki on se, että lähes jokainen autoilija kuvittelee olevansa keskivertoa parempi kuski. Jokseenkin mahdotonta tosielämässä. Dunning-Kruger-efekti on kyvyttömyyttä arvioida omaa osaamistaan todenmukaisesti.

Nimi tulee aihetta tutkineilta psykologeilta David Dunningilta ja Justin Krugerilta. Toisinaan DK:sta käytetään nimitystä ylivertaisuusharha tai ylivertaisuusvinouma.

 

Ensin kuvittelet tietäväsi, kunnes (toivottavasti) ymmärrät, että olet ihan pihalla.

 

Saatoit jo keksiä jonkun, joka kärvistelee DK:n pauloissa. Tosin ennemmin tai myöhemmin DK koskettaa meitä jokaista.

“DK-klubin ensimmäinen sääntö on se, että et tiedä olevasi klubin jäsen.”

-D. Dunning

Psykologi Daniel Kahneman sanoi On being- podcastissa vapaasti käännettynä näin:

“Meillä on liikaa varmuutta uskomuksissamme. Liiallinen itsevarmuus häiritsee mielikuvitustamme. Kun et kykene kyseenalaistamaan uskomustasi ja et näe vaihtoehtoja sille, vakuutut siitä, että uskomuksesi on totta.”

 

Itseluottamusta ei pidä sekoittaa kyvykkyyteen. Ihmiset ovat harmittavan usein taipuvaisia luottamaan mieluummin itsevarmasti ajattelevaan käärmeöljykauppiaaseen kuin epävarmuuksia latelevaan tutkijaan.

Itsevarmat puoskarit ovat usein karismaattisia ja sosiaalisesti taitavia – ominaisuuksia, joita monessa kulttuurissa ikävästi ja turhaan liputetaan.

Todellisuudessa itsevarmuus ja kyvykkyys ovat kaksi eri asiaa. Paitsi urheilussa (perusteeton) itsevarmuus tuo muutaman pykälän lisää suorituksiin. Itsevarmuus ei kuitenkaan tuo lisää tietämystä.

Eli DK:ta ei sovi sekoittaa itseluottamukseen  urheilussa, jossa liiallinen usko omiin kykyihin on jopa hyvä asia.

Mutta liiallinen usko omiin tietoihin pilaa mahdollisuudet oppia.

Teemme päätöksiä sen pohjalta, minkä kuvittelemme olevan totta. Emme sen mukaan, mitä oikeasti tiedämme.

Uskomme herkästi, etteivät ihmiset, jotka ovat eri mieltä kanssamme, ole löytäneet oikeaa informaatiota.

Psykologian tohtori Tapani Riekki:

“Mitä tietoa minun pitäisi saada, että vaihtaisin mielipiteeni, mikä olisi riittävän vakuuttavaa? Jos vastaus on, että ei mikään, niin silloin ollaan todella syvällä mustavalkoisessa uskomusmaailmassa.”

 

Somessa DK-ilmiö korostuu, koska siellä monesta maallikosta kuoriutuu yllättävän usean alan asiantuntija. Itsevarmimmat paljastavat niin sanotun “tietämyksensä” äänekkäimmin.

Joistain tyypeistä kuoriutuu ravitsemuksen ja liikuntatieteiden asiantuntijoita muutaman kirjan ja Youtube-videon jälkeen. Hämmentävän moni rohkeaa haastaa omalla mielipiteellään tutkijoiden yhteisymmärryksen asiasta.

DUNNING-KRUGER VALMENNUKSESSA

Erinomainen valmentaja ei ole erinomainen sen takia, että hän uskoo olevansa erinomainen vaan sen takia, että hän omaa aloittelijan mielen; hän suostuu oppilaaksi ja on aina valmis oppimaan lisää. Käsittämättömän tärkeä asia.

Sokrates sanoi muinoin, että “oppiminen alkaa siitä hetkestä, kun tietää, ettei tiedä.”

Henrik Dettmann sanoi heti perään reilut 2400 vuotta myöhemmin mainiossa kirjassaan Johtamisen Taito näin: “Valmentaminen alkaa siitä hetkestä, kun tietää, ettei tiedä.”

Tässä ollaan asian ytimessä.

*****

Voimaharjoitteluun toimii vedenpitävä kaava, jolla arvioida henkilön osaamista:

Jos treenaaja sanoo: “Mulla on kyllä tekniikat kunnossa.”  = Tekniikat eivät ole kunnossa.

Jos treenaaja sanoo: “Uskoisin kyllä, että tekniikat ovat aika hyvällä mallilla, mutta saattaa niissä jotain pientä korjattavaa olla. Ainahan sitä voi oppia ja kehittyä.” = Tekniikat ovat yleensä hyvällä mallilla.

*****

KÄÄNTEINEN DUNNING-KRUGER:

Fiksuimmat ja parhaimmin kartalla olevat henkilöt aliarvioivat osaamistaan eniten.

DK ikään kuin käännähtää ympäri.

Huonoimmin asian ymmärtävät ihmiset yliarvioivat osaamisensa herkimmin.

Toisin sanoen; jos hieman epäilet omaa tietämystäsi, niin olet luultavasti jäljillä. Jos olet täysin vakuuttunut itsestäsi, niin mahdollisesti uiskentelet syvällä.

 

Itse olen vellonut naurettavasti DK:n kynsissä ‘treeniurani’ alkuvuodet. Jälkeenpäin korvia punottaa, nolottaa ja hävettää rajusti, mitä on tullut pidettyä totena treenaamisen ja ravitsemuksen suhteen.

On vielä kaiken lisäksi pitänyt muille joskus muinoin niitä virheellisiä uskomuksia julistaa. Mutta kun sitä osaa korvat luimussa hävetä, tietää että oppimista on tapahtunut. Turha kuvitella, että on alusta asti oikeassa kaikessa.

Jos et ole treeniurasi aikana huomannut itselläsi koskaan Dunning-Krugeria, niin hyvin todennäköisesti kärvistelet sen pauloissa edelleen.

Oman todellisen tietämystason paljastuminen itselle tuntuu iljettävälle, mutta oikeasti se on parasta, mitä voi tapahtua. Siitä syystä on helppo jatkaa valmennusalan opiskelua niin kauan, kun sen parissa toimii. Jatkuva opiskeleminen ja oppiminen tällä alalla on elintärkeää.

Itselläni menee noin 40-50 kirjaa vuodessa ja päivittäin kuluu edelleen 2-4h aikaa opiskeluun; enimmäkseen kirjojen, artikkeleiden ja podcastien muodossa. Ja tietysti jokainen käytännön valmennus tarjoaa paikan oppia.

Jos joku on erinomaisen hyvä jossain, se johtuu siitä, että hänellä on ollut aikaa koheltaa ja tehdä lukuisia virheitä asian parissa. Ja mikä tärkeintä, hän on oppinut virheistään. Virheistä oppiminen on kehityksen paras tae. Toisaalta virheiden välttely estää oppimisen.

 

LOPUKSI

Tiedosta ilmiön olemassaolo. DK koskee jokaista. Tämäkin teksti on todennäköisesti kirjoitettu jossain määrin DK-harhoissa, koska en ole psykologian asiantuntija, ainoastaan aiheesta kiinnostunut maallikko.

Pidä mieli avoinna, vaikka ajattelu onkin haastavaa ja raskasta.

Omia ajatuksia ei kannata ottaa todesta, koska ne eivät yleensä ole faktoja.

“I am not young enough to know everything.” –Oscar Wilde

Onko jostain tutustasi (itsestäsi) kuoriutunut MM-kisojen aikaan lätkätietäjä? Huomaat varmaan, että kyse on DK:sta. Ei hätää, DK kuuluu vahvasti urheilun seuraamiseen. Spekuloinnit, väittelyt ja keskustelut omanväristen lasien läpi katsottuna sekä omien väärien mielipiteiden sävyttäminä ovat osa urheilun suolaa, eikä siinä olla vaaraksi kenellekään. Se nyt on vain hienoa.

 

“One of the painful things about our time is that those who feel certainty are stupid, and those with any imagination and understanding are filled with doubt and indecision.”Bertrand Russell

 

Olet lämpimästi tervetullut valmennukseen. Pyrkimys on mahdollisimman Dunning-Kruger-vapaaseen valmennukseen.

Ota yhteyttä parhaaksi katsomallasi viestimellä!:)

-Mikko