Onko vaikeuksia saada toisinaan asioita alkuun? Kenelläpä ei olisi. Siitä hyvästä ynnäilin muutamia ajatuksia liikunnan, treenaamisen tai minkä tahansa aloittamisen vaikeudesta.
Tärkein ja vaikein askel on ensimmäinen askel. Mikään ei uuvuta niin pahasti kuin työ, jota ei ole vielä aloitettu. Jos ahdistaa, ettei ole vielä aloittanut, sitä tulee usein entistä haluttomammaksi aloittamaan.
Tiedät varmaan sen tyypin (jos et ole se itse), jolla on tapana sanoa: ”Pitäisi kyllä ruveta liikkumaan /syömään terveellisemmin”, mutta ei koskaan etene sitä ajatusta pidemmälle.
Aloittaminen on lähes aina vaikeampaa kuin jatkaminen. Asia, joka voidaan aloittaa milloin vaan, ei usein toteudu milloinkaan. On huomattavan helppo ajautua “Sitten, kun…”-ansaan.
“Aloitan huomenna.” Huomisessa on se ongelma, että se on aina päivän päässä. Et saa sitä välttämättä koskaan kiinni. Mitä enemmän huomisia menee ohitse, sitä vaikeampaa on ensimmäisen askeleen ottaminen. Nykyhetki on sen verran lähellä, että siihen on helpompaa vaikuttaa.
Arvot
Älä usko ajatuksiasi. Eivät ne yleensä ole totta. Etsi mieluummin itsellesi omien arvojesi mukaista käyttäytymistä. Omia arvoja voivat olla esimerkiksi itsensä kunnossa pitäminen, halu olla hyvä isä /äiti /puoliso jne.
Vain teot vievät arvojesi suuntaan, ei se, että vain julistaa jonkun asian olevan itselle tärkeää. Sillä ei tulisi olla niin väliä, millaisia ajatuksia päässä laukkaa. Meillä vaan on tapana uskoa se, mitä sanomme itsellemme ja miten kuvailemme itseämme.
Siitä muodostuu hiljalleen osa omaa identiteettiä, itsetuntoa ja käyttäytymistapoja. Varo elämästä muiden arvoja ja odotuksia. Elä omia arvojasi (teot), kukaan muu ei niitä voi päättää puolestasi. Itselle mielekkäiden asioiden aloittaminen helpottuu kummasti, kun omat arvot kirkastuvat.
Jos on uupunut, niin on riskialtista ajatella, että pitäisi tulla ensin virkeämmäksi aloittaakseen. Sitä päivää ei välttämättä tule. Ja mitä kauemmin odottaa, että jonain päivänä olisi taas virkeä, niin… arvaat varmaan jo.
Ajatuksen: “En lähde liikkumaan, koska väsyttää” voi muuttaa toiseen muotoon:
“Lähden liikkumaan, vaikka väsyttää. Siinä saattaa vaikka piristyä. Tai tuleepahan ainakin liikuttua.” Arvojen mukainen käyttäytyminen voi olla välillä vaivalloista, mutta palkitsee pitkässä juoksussa.
Jos ihminen on vakuuttanut itselleen, että harjoittelu on liian vaikeaa tai vaivalloista, niin aloittamisen kynnys on äärimmäisen korkea. Usein kuvitelmat ja todellisuus fiksusta harjoittelusta ovat isossa ristiriidassa keskenään.
Esim. juuri sinä voit päästä juuri siihen kuntoon kuin oikeasti haluaisit, mutta sitä ei välttämättä koskaan tapahdu, jos uskot ajatuksiisi: ”Olen nyt vaan tämmöinen laiskottelija”, ”Ei minusta varmaan ole siihen”, ”Pitäisi, mutta en jaksa”.
Jos puolestaan uskot, että onnistut tavoitteessasi, niin onnistumisen todennäköisyys on valtavasti suurempi (ylläri). Positiivisia ajatuksia kannattaa sittenkin uskoa.
Jos mielit saada treenit käyntiin, niin ota yhteyttä ja suunnitellaan porukassa:
-Mikko
