Näkökulmia tästä hässäkästä valmentajan ja liikkujan silmistä.
1️⃣ “Vaarana” kotitreeneissä on tehdä vain yksittäisiä treenejä satunnaisilla liikkeillä, ilman ohjelmointia ja progressioita.
Eikä siinä ole mitään vikaa! Sehän on vain pirun hyvä juttu, että harjoittelee. Voittaa aina sohvalla makoilun ja kattoon syljeskelyn.
Mutta jos on tavoitteena kehittyä esimerkiksi lihasmassan suhteen, niin pidemmän päälle treeneissä on oltava punainen lanka ja selkeästi progressio mukana (mitkä valmentajien tekemistä treeniohjelmista pitäisi aina löytyä).
Lihasmassaa on hyvin mahdollista kasvattaa kehonpainotreenillä (telinevoimistelijat).
Lihasmassaa voi tutkitusti kehittää myös 20-30 toiston sarjoilla, mutta sarjat on vietävä silloin failureen tai hyvin lähelle sitä. Se on juuri sitä “hyi helv, prkl YÖK!” -treeniä.
Siksi se ei ole kovin käytännöllistä treeniä saliympäristössä. Kehonpainolla voi helposti keksiä myös sen verran raskaita liikkeitä, että 6-12 toiston setit ovat haastavia.
2️⃣ Syömispuolella karanteeni on uhka ja mahdollisuus.
Jos stressilevelit ovat koholla, niin tämä ei liene vähääkään fiksu paikka alkaa pudottelemaan painoa. Kannattanee mieluummin keskittyä elintapoihin –> antaa painon tippua siinä sivussa, jos on tippuakseen.
Mahdollisuus: Jos ostaa isommat kertaostokset kaupasta monelle päivälle, se on hyvä tilaisuus kasvattaa syömisten suunnitelmallisuutta. Siinä on vähemmän mahdollisuuksia heräteostoksille.
Urheilijalle / aktiivitreenaajalle on nyt hyvä hetki tarkastella, saako syömisistään riittävästi energiaa (harva saa). Nyt on mukavasti aikaa opetella sitä. Hyvä koutsi voi jeesata siinäkin. Se maksaa varmasti itsensä takaisin.
3️⃣ Mitä tekee kansanterveydelle, kun suurin osa liikuntapaikoista on kiinni? Entä jos se vain buustaa ihmisten liikkumista, jahka mestat aukeavat?
Mutta eipä varmaan tarvitse yksittäisen valmentajan sitä miettiä. Aika rauhallista on lenkkipoluilla ollut. Tilanne kansanterveyden suhteen on joka tapauksessa kehno, pyöritteli sitä miten päin tahansa.
