Aikuiset osaamme olla tahdittomia siirtäessämme haitallisia ja häiriintyneitä syömis- tai liikunta-ajatuksiamme lapsille/nuorille.
Jos näitä kommentteja ja ajatuksia on siirretty itselle pienenä, niin niiden matkan voi pysäyttää omalle kohdalle.
Tämä on minulle tärkeä aihe ja juttelen aina toisinaan perheellisten valmennettavien kanssa näistä. Monet syömisajatukset ja -ansat periytyvät lapsuudesta asti.
Jos valmennuspalvelut herättävät kiinnostusta, niin viestiä tulemaan. Mm. tällaisia ajatuksia ja arvoja löytyy valmennuksen takaa.
Käydään alla läpi, mitä sanoa ja varsinkin mitä ei sanoa lapselle syömisistä ja liikunnasta. Aikuisilla on suuri vastuu tässä.
*****
1.
❌ ”Isi/äiti on päässyt lihomaan. Pitääpä ruveta tarkkailemaan syömisiä!”
✅ Sanotaan mieluummin tähän tyyliin: ”Syödään näin (monipuolisesti ja värikkäästi), koska se tekee hyvää keholle.”
- Ei anneta lapsen oppia, että syöminen ja ulkonäköpuhe liittyvät toisiinsa ja että tyytymättömyyttä omaan kehoon tulee säädellä syömisen kautta ja sitä kontrolloimalla.
*****
2.
❌ ”Herkkua saa vain ja ainoastaan herkkupäivänä.”
✅ Esim. näin: ”Herkkuja voi syödä, jos niitä on tarjolla. Useimmiten ei ole. Äiti/isä päättää onko niitä.”
- Yhden päivän sallimistaktiikka ilman joustoa voi lyödä herkkuihin leiman, että ne ovat pahoja ja kiellettyjä. Voi tuoda turhaa jännitettä herkkuihin. Ainakin aikuiset ovat syömisjännitteissään mestareita.
- Jos aikuinen odottaa herkkupäivää kuin kuuta nousevaa, koska sallii herkuttelun itselleen vain sinä päivänä, niin ylilyöntien riski kasvaa. Siitä sitten sen jälkeen syyllisyyttä reppuun ja sama ruljanssi ensi viikolla uudestaan käyntiin. Rajoittaminen vain voimistaa joidenkin ruokien palkintoarvoa.
- Neutraalisti maltillisia määriä silloin tällöin. Välillä pidempään ilman ja joskus useammin.
*****
3.
❌ ”Syö nyt koko lautanen tyhjäksi. Syöhän nyt!”
✅ Aikuinen: ”Syö sen verran kuin itsestä tuntuu sopivalta. Kaikkea ei ole pakko ahtaa.”
- Lapset osaavat kuunnella kylläisyyttään, koska se tulee heiltä luonnostaan. Aikuisilla se on enemmän hukassa. Lapsen itsenäinen oman olon kuulostelu ei kehity sillä, että aikuiset ovat jatkuvasti ohjailemassa lapsen syömistä.
*****
4.
❌ Aikuinen punnitsee syömisiään lapsen nähden. Että olisi muka joku tietty määrä, jonka vain saa syödä.
- Ei anneta kuvaa, että on vain joku tietty määrä, jonka ’saa’ syödä. Ei anneta ymmärtää, että ruokien mittaaminen on tärkeämpää kuin kehon omien viestien kuuntelu.
- Lapselle on oleellista kuunnella oman kehon viestejä kuin saada harhaista mallia, että on vain ’tietty määrä’, minkä ’saa’ syödä ja se selviää puntarin kautta. Aikuisen tehtävä on huolehtia vain, että lapselle on järkeviä valintoja tarjolla.
- Vaikka joskus haluaisi punnita syömisiään painonpudotus– tai oppimismielessä, niin ei se vaarallista ole, mutta ei sitä tarvitse lapsen nähden harrastaa.
*****
5.
❌ ”En oo taaskaan kerenny syömään mitään koko päivän aikana!”
✅ ”Nyt meni minulla ennakointi ja päivän suunnittelu pieleen. Olisi kannattanut syödä hyvä aamiainen ja tehdä ennakolta tilaa lounaalle tai edes välipalalle, kun tiesin jo etukäteen millainen kiirepäivä on tulossa. Huomenna ennakoin paremmin.”
- Ei toinna omaa tolloilua, suunnittelemattomuutta, kiirettä ja syömättömyyttä mainostaa lapsille. On vaikka hiljaa. Ei anneta ajatusta, että on ok olla syömättä.
*****
6.
❌ ”Äiti/isi on vaan tällainen pullero.”
✅ Lapsi: ”Älä puhu itelles noin! Oot silti tärkein ja rakkain!”
- Eihän myydä lapselle ajatusta: ”kehoni on huono = minä olen huono”, sillä asian laita on toisin. Eikä muutenkaan kommentoida kenenkään ulkonäköä, lihavuutta tai laihuutta lapsen tai kenenkään kuullen.
*****
7.
❌ ”Vitsi kun pitäis käydä liikkumassa.”
✅ ”Olipa mukava käydä liikkumassa. Tuli hyvä olo, kyllä kannatti.”
- Eipä voivotella liikunnan ikävyyttä lapselle ääneen. Jos on mahdollisuus liikkua, niin iloinen sopii olla. Aina ei huvita, eikä kuulukaan huvittaa ja silti voi mennä.
- Aikuinen voi tehdä voimavarojensa kokoisen teon.
Eräs naisvalmennettava kertoi, kuinka hänen lapsensa oli sanonut kavereilleen olevansa ylpeä äidistään, kun äiti alkoi treenaamaan salilla. Ilahdutti suuresti meitä molempia. Esimerkkiä!
*****
8.
❌ Vanhempi: ”Ei vitja kun ei pitäisi syödä tätä pullaa. On niin epäterveellistä.”
✅ ”Voin ottaa pullan.”
✅ ”Ei kiitos tällä kertaa.”
- Eihän anneta lapselle esimerkkiä kuinka potea syyllisyyttä ja huonoa omaatuntoa jonkun ruoan syömisestä. Näyttää mieluummin esimerkkiä, kuinka voi ottaa tai olla ottamatta hyvällä fiiliksellä, niin että päättää asiasta itse.
- Lapsen kanssa voi pohtia yhdessä, mikä on terveellistä ja mikä epäterveellistä. Miksi jotain kannattaa syödä useammin ja jotain harvemmin.
*****
9.
❌ ”Treenaaminen kuluttaa kaloreita ja polttaa rasvaa.”
❌ ”Isi/äiti käy lenkillä, jotta paino pysyy kurissa.”
❌ ”Isi/äiti käy treenillä, jotta voi syödä illalla herkkua.”
✅ ”Treeni tekee kehosta vahvan ja pystyvän. Siitä tulee hyvä fiilis.”
- Liikunnalla jos yrittää painoa pudottaa, niin eihän siitä tule mitään.
- Kannattaa kommentoida mitä hyvää treeni aikaansaa kehossa ja olossa.
- Syömisiä ei tarvitse ansaita. Eihän ryöpytetä vääristynyttä syömiskäyttäytymistä lapsille. Syömisistä ei sovi tehdä mitään omantunnon kysymystä. Syömisen kuuluisi olla neutraalia ja vapaata hupsuista säännöistä.
*****
10.
❌ ”Isi/äiti syö nyt vähemmän, jotta paino putoaisi.”
✅ Jos jotain on sanottava, niin vaikka näin: ”Äiti/isi tuli tästä ruokamäärästä kylläiseksi.”
- Vaikka tavoittelisikin painonpudotusta, niin ei puhuta painosta tai mistään laihduttamisista lasten kuullen ja varsinkaan ruokapöydässä. Nuoret jos ottavat mallia, niin heillä voi laihdutuskuureista seurata ongelmia pitkälle tulevaisuuteen.
- Lihavuuden pelkääminen voi puolestaan altistaa syömisen säätelyn ongelmille.
*****
11.
❌ Ainainen herkkujen tarjoaminen pahan mielen kohdatessa ja herkuilla lohduttaminen.
- Lapsi voi oppia, että pahaa oloa tukahdutetaan syömällä herkkuja. Ruoasta voi tulla ensisijainen tunteiden säätelyn väline.
*****
12.
❌ ”Isi käy vähän rankaisemassa itseään lenkillä, kun tuli syötyä se pizza.”
- Liikunta ei ole mikään rangaistus. Eikä myöskään uskotella lapselle, että mikään asia syömisissä ansaitsee rangaistusta ja syyllisyyden tunteita osakseen.
- Tuetaan tervettä ja neutraalia ruokasuhdetta. Näytetään liikunta mukavana ja hauskana toimintana. Kerrotaan mitä hyvää se keholle tekee. Lapset oppivat ja matkivat.
