personal training joensuu

HIP THRUST TEKNIIKKAA

HIP THRUST, PAKARATREENIN PERUSTAVARAA

Tämäntyylisistä kuvista valmennettavat pääsevät/joutuvat silloin tällöin nauttimaan/kärsimään, kun kuva kertoo enemmän kuin koutsin omat horinat.

Kuvissa muistijuttuja hip thrustin suoritustekniikkaan.

Hip thrust on harvoja liikkeitä, joilla saa niitattua isoa pakaralihasta lyhyillä lihaspituuksilla eli lihaksen supistuksessa. Täten hip thrustissa tangon liikerata on suhteellisen lyhyt ja painottuu liikeradan yläosaan. 

Pehmusteita kannattaa käyttää tangon ja kropan välissä mielin määrin, Lue lisää...

KÄSIPAINOPENKIN TEKNIIKKAA

KÄSIPAINOPENKIN TEKNIIKKAA JA VERTAUKSIA TANKOPENKKIIN

Joskus kun sarjatauoilla kuikuilee kulmien alta ympärilleen, niin kässäripenkissä saattaa nähdä tehtävän punnerruksia siten, että penkkaajan kyynärpäät valahtavat ala-asennossa turhan leveälle.

Kyynärpäät kannattaa laskea ala-asentoon siten, että olkavarsi on suunnilleen 45 asteen kulmassa kroppaan nähden. Siitä voi sitten hieman modata suuntaan tai toiseen tuntemuksien mukaan. 

Kyynärpäitä ei suinkaan lasketa täysin sivuille.

 

Kun laskee painot
Lue lisää...

ASIAKASKOKEMUS: AJATUKSIA RASVANPOLTOSTA

Kuvassa erään valmennettavan painokäppyrää. Lähtökunto oli mallia vahva ja lihaksikas ja on edelleen, ja toiminta on tavoitteellista. Menossa on nyt rasvanpolttojakso.

* Paino sahaa ylös ja alas käytännössä aina energiavajeessakin.

–> Tärkeää on se, mihin suuntaan mennään viikko- ja kuukausitasolla. Yksittäiset päivät voivat kertoa, mitä sattuu. Suunta on tärkeämpää kuin vauhti.

* Jos sattuisi käymään vaa’alla vain oranssien nuolien osoittamina Lue lisää...

PUUTA, HEINÄÄ JA MUUTAMA VERTAUS

Hakkaat halkoja. Vastaan tulee huomattavan oksainen pölli. Hakkaat sitä niin vietävästi, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan.

Lyöt, lyöt, lyöt – ei mitään! KUNNES! Yhtäkkiä pölli rasahtaa halki.

Se ei ollut se viimeinen lyönti, mikä ratkaisi, vaan KAIKKI edeltävät lyönnit.

Mietitäänkö hetki lihasmassan kasvatustatai rasvanpolttoa?

Suurimman osan ajasta näyttää, ettei mitään tapahdu. Kunnes joskus alkaa näyttämään.

Pienillä toistoilla ja

Lue lisää...

TREENAAJAN KASVISRUOKAVALIO

Hyvin koostettu kasvisruokavalio sopii oikein hyvin kaiken tason liikkujille ja urheilijoille.

Kasvisruokavalion koostaminen vaatii kuitenkin enemmän panostamista ja suunnittelua sekaruokavalioon nähden.

Käyn tässä tekstissä läpi tärkeimpiä pointteja, mitkä treenaavan/ urheilevan kasvissyöjän tulisi ottaa huomioon ruokavaliossaan.

 

Riittävän energiansaannin turvaaminen

Riittävä energiansaanti on tärkein asia urheilijan / treenaajan / aktiiviliikkujan ruokavaliossa.

Riittävän energiamäärän syömisessa on usein haasteita sekasyöjilläkin, mutta kasvissyöjille se Lue lisää...

PITKÄAIKAINEN ENERGIAVAJE

Pitkäaikainen energiavajaus on urheilijan / liikkujan / treenaajan yllättävän tavallinen kompastuskivi. 

Käytännössä pitkäaikainen energiavaje tarkoittaa sitä, että saadaan syömisistä säännöllisesti liian vähän energiaa, jotta kehittävä harjoittelu ja palautuminen mahdollistuvat.

 

Säännöllisestä energiavajeesta seuraa:

🆘 Lihasten ja jänteiden rasituksen kestokyky heikkenee.
🆘 Se johtaa urheiluvammojen lisääntymiseen. Erityisesti rasitusvammat lisääntyvät.

=> Syynä katabolinen (kudosta hajottava) energia-aineenvaihdunta. Energiantuottoon käytetään kudosten omia proteiineja.

🆘

Lue lisää...

JOS EPÄONNISTUMINEN EI OLE VAIHTOEHTO, NIIN SITTEN EI OLE ONNISTUMINENKAAN

Tänään 13.10. toivotellaan virallisesti epäonnistumiset tervetulleiksi, koska näyttäisi olevan kansallinen epäonnistumisen päivä.


Oikeasti epäonnistumiset kannattaisi toivottaa tervetulleiksi useammin, koska jokainen tilaisuus on joko mahdollisuus onnistua tai oppia.

 

Ajatuksia treenaamisesta ja epäonnistumisista:

🤓 “Hyvät päätökset syntyvät kokemuksesta. Kokemukset syntyvät huonoista päätöksistä.”Mark Twain

😬 Monet rajoitteistamme ovat olemassa vain korviemme välissä.

“Ei onnistu kuitenkaan.” “En ole treeni-ihminen.”

No entä

Lue lisää...

DUNNING-KRUGER-EFEKTI eli YLIVERTAISUUSHARHA

Kun jostain asiasta tietää vielä vähän, niin ei tiedä, mitä ei vielä tiedä. Silloin kuvittelee tietävänsä asiasta oikeasti jotain, koska asian todellinen laajuus ei ole vielä paljastunut. Oman tiedon määrä yliarvioidaan herkästi.

Silloin on kyseessä Dunning-Kruger-efekti (DK). Se on ylitsevuotavan itseluottamuksen ja pihalla olemisen kombinaatio.

Klassinen esimerkki on se, että lähes jokainen autoilija kuvittelee olevansa keskivertoa parempi kuski. Jokseenkin … Lue lisää...